Mikä tekee voiteesta kosteuttavan? Humektantti, emollientti, okklusiivi, ja mikä ainesosa tekee mitäkin.
Hyvä kosteusvoide tekee kolme erillistä työtä: sitoo vettä (humektantti, esimerkiksi glyseroli, hyaluronihappo, urea), tasoittaa ja täyttää ihon pintaa (emollientti), ja sulkee sen, ettei vesi haihdu (okklusiivi, esimerkiksi vaseliini). Keramidit voivat täydentää ihon omien suojaestelipidien puutetta. Yksikään ryhmä ei korvaa toista: mekanismien mukaisesti hyvin koostettu voide sisältää tyypillisesti jotain kaikista kolmesta.
Mikä ero on humektantilla, emollientilla ja okklusiivisella ainesosalla?
Kosteuttavilla ainesosilla on kolme toisistaan erillistä mekanismia: humektantti sitoo vettä, emollientti tasoittaa ihon pintaa, okklusiivi taas sulkee ihon, ettei vesi haihdu. Humektantti (vettä sitova aine, esimerkiksi glyseroli, hyaluronihappo, urea) vetää puoleensa vesimolekyylejä ilmasta tai ihon syvemmistä kerroksista. Emollientti (ihon pintaa tasoittava, esimerkiksi tietyt esteriöljyt) täyttää sarveiskerroksen halkeamia, tästä iho tuntuu pehmeältä. Okklusiivi (vedenhukkaa estävä, tunnetuin on vaseliini) muodostaa fysikaalisen kerroksen ihon pinnalle, mikä hidastaa veden haihtumista.
Vuoden 2025 tutkimuksessa (Rubio-Santoyo ja työtoverit) verrattiin 54 terveen aikuisen kyynärvarressa vaseliinia ja ekstra-neitsytoliiviöljyä, mitattuna tunti yhden levityksen jälkeen. Molemmat paransivat mitattavasti ihon suojaesteen toimintaa, ja vähensivät ihon punoitusta ja lämpötilaa. Vaseliini vähensi lisäksi transepidermaalista vedenhaihtumista (TEWL, ihon läpi tietyssä ajassa haihtuvan veden määrä), oliiviöljy taas edisti enemmän ihosolujen uudistumista.1 Tämä on yhden, tunnin mittaisen levityksen tulos, ei jatkuvan käytön.
Oma tulkintamme (ei tietyn tutkimuksen tulos): jos ihosi on kireä ja hilseilevä, siitä voi puuttua ensisijaisesti okklusiivinen kerros; jos ihosi on tylsä ja joustamaton, humektantti-plus-sulkeva-kerros-yhdistelmä voi auttaa enemmän.
Ihon oma suojaestekerros koostuu tämän kolmikon lisäksi neljännestä osasta: suojaestelipideistä (keramidi, kolesteroli, rasvahappo), jotka täyttävät sarveiskerroksen solujen välisen tilan, kuten laasti tiilien välissä. Ihon omat sarveiskerroksen lipidit ovat massaosuudeltaan suunnilleen 50 % keramidia, 25 % kolesterolia ja 15 % rasvahappoa (molekyylien lukumäärän mukaan suhde on noin 1:1:1).14
Vuoden 2018 4 viikon kliinisessä tutkimuksessa 50 osallistujaa (lapsia ja aikuisia, lievä-kohtalainen atooppinen dermatiitti eli ekseema, tai muu kutiava, kuiva iho) käytti keramidipitoista voidetta, ja mitattava paraneminen havaittiin vedenhaihtumisessa (TEWL), vedenpidätyksessä ja ihon tasaisuudessa. Kaikki saivat saman voiteen, vertailuryhmää ei ollut, ja tutkimusta rahoitti valmistaja (Exeltis).4 Voide sisälsi kuitenkin keramidin lisäksi myös palmitamidi-MEA:ta, glykyrretiinihappoa ja rypäleensiemenuutetta glyseroli-, dimetikoni- ja vaseliinipohjassa, joten vaikutusta ei voida liittää yksinomaan keramidiin, eikä kontrolliryhmää ollut. Vuoden 2021 kirjallisuuskatsaus arvioi 41 julkaisusta 12 tiukempien kriteerien mukaan, ja päätyi siihen, että näissä 12:ssa esiintyvät keramidipitoiset valmisteet voivat parantaa kuivaa ihoa ja suojaestetoimintaa, mitattuna ensisijaisesti atooppisen dermatiitin iholla, ilman konkreettista prosenttia; tekijät itse korostavat, että laajaan otokseen perustuva, kaksoissokkoutettu (jossa ei osallistuja eikä tutkija tiedä, kuka sai minkäkin voiteen) vertailututkimus puuttuu edelleen.5
Jos puhdistus, kosteutus ja päivittäinen aurinkosuoja ovat jo kunnossa, LED-naamio voi tulla kyseeseen kosmeettisena lisänä.
Katson LED-naamion
Kuivattaako hyaluronihappo ihoa kuivassa ilmassa?
Tähän kysymykseen emme löytäneet ihmisillä tehtyä kliinistä tutkimusta, ei vahvistavaan eikä kumoavaan suuntaan. Hyaluronihappo on humektantti: se sitoo vettä. Vuosia elänyt, toistuva foorumiväite kertoo, että kuivassa ilmassa humektantti vetäisi vettä ihon syvemmistä kerroksista, jos ulkopuolella ei ole tarpeeksi ilmankosteutta, ja näin hyaluronihappo paradoksaalisesti kuivattaisi ihoa. Etsimme tätä mekanismia kohdennetusti, emmekä löytäneet sille vahvistavaa emmekä kumoavaa ihmistutkimusta.
Lähin, mekanismia koskeva tieto on vuoden 2024 laboratoriotutkimus, joka tehtiin elävän ihon sijaan eristetyillä ihon lipideillä, ja jossa verrattiin kahta muuta humektanttia, glyserolia ja urokaanihappoa: urokaanihappo lisäsi korkeassa suhteellisessa kosteudessa vedenimeytymistä ja lipidikalvon juoksevuutta, mutta lisäsi samalla myös vedenhaihtumista, kun taas tekijöiden mukaan glyseroli todennäköisesti vahvisti lipidirakenteen koheesiota lisäämättä vedenimeytymistä.6 Tämä ei koske suoraan hyaluronihappoa, se vain osoittaa, etteivät humektantit käyttäydy kaikki samalla tavalla. Se ei todista eikä kumoa hyaluronihapon kuivattavaa vaikutusta.
Oma tulkintamme, johdettu mekanismista, ilman lähdettä: humektantti kannattaa sulkea rasvaisemmalla, okklusiivisella kerroksella, erityisesti kuivassa ympäristössä, tämä on edellisessä osiossa käsitelty humektantti+okklusiivi-yhdistelmän periaate. Tärkeä rajoitus: myös sulkemisen vaikutus riippuu formulasta, ei ole automaattinen (katso alla, tottumiskysymyksen kohdalla Buraczewska-tutkimus, jossa jotkin kosteusvoideformulat itse asiassa lisäsivät vedenhaihtumista pitkällä aikavälillä). Mitä tästä voi ottaa mukaan: emme löytäneet tutkimusta, joka todistaisi tai kumoaisi kuivattavan vaikutuksen, mutta kun hyaluronihappo suljetaan kuivassa ympäristössä voiteella, tämä epävarmuus todennäköisesti merkitsee vähemmän, vaikkei tätä ole mitattu itse hyaluronihapolle.
Hyaluronihapon molekyylipaino (matala tai korkea) on myös usein esiin nouseva kysymys: kumpi tunkeutuu paremmin, kumpi jää pinnalle. Tätä kysymystä, sen taustalla olevine tutkimuksineen, käsittelemme yksityiskohtaisesti erillisessä artikkelissa.
Onko ihosi kuiva vai kuivunut, ja onko erolla väliä?
Kuiva iho ja kuivunut iho ovat kaksi eri asiaa: toinen on ihotyyppi, toinen väliaikainen tila, ja myös rasvainen iho voi olla samalla vedenpuutteinen. Tässä artikkelissa käsitteellä ”kuiva iho” tarkoitetaan kosmeettista käyttöä: talirauhaset tuottavat vähän talia, tämä on pysyvä, ihotyypistä riippuva ominaisuus (lääketieteellinen xeroosi eli patologinen ihon kuivuus on tätä laajempi käsite: se sisältää myös ihon omien vettä sitovien aineiden, luonnollisen kosteustekijän (NMF) ja lipidien puutteen). Kuivuneisuus tarkoittaa, että ihon ylimmässä kerroksessa on vähän vettä, tämä on ajoittainen tila, joka riippuu ilmastosta, pesutottumuksista ja iästä, ja voi esiintyä millä tahansa ihotyypillä (myös rasvaisella). Näiden kahden sekoittaminen on yksi yleisimmistä myyteistä: rasvaihoinen jättää usein kosteusvoiteen pois, vaikka hänen ihonsa voi samalla olla vedenpuutteinen.
Emme löytäneet primaaria kliinistä tutkimusta, joka mittaisi nimenomaan rasvaisella iholla kosteusvoiteen pois jättämisen vaikutusta talintuotantoon, siksi emme anna tähän konkreettista lukua. Käsitteellinen erottelu (ihotyyppi vs. väliaikainen tila) on määritelmäkysymys, ei mittaustulos.
Oma tulkintamme (ei tietyn tutkimuksen tulos): rasvaisuus ja vedenpuute ovat kaksi eri akselia, siksi jos ihosi on rasvainen mutta kireä tai kiilloton, kosteusvoiteen pois jättäminen ei todennäköisesti poista rasvaisuutta, koska sitä ei aiheuta kosteusvoide.
Jos et ole varma, onko ihosi kuivaa tyyppiä vai vain väliaikaisesti kuivunut, ja tämä häiritsee pitkäaikaisesti (kireys, hilseily, kutina viikkojen ajan), ihotautilääkäri tai kosmetologi voi tarkastella sitä henkilökohtaisesti. Tämä artikkeli ei korvaa henkilökohtaista neuvontaa.
Mitä osaavat keramidi, urea, pantenoli, skvalaani ja niasiiniamidi?
Urea on ihon oman luonnollisen kosteustekijän (NMF) dokumentoitu ainesosa, ja meta-analyysin (useiden tutkimusten tuloksia yhdistävä analyysi) mukaan ureaa sisältävät voiteet ovat perusvoiteita tehokkaampia, joskin mitattuna erityisväestössä. Vuoden 2021 katsauksen mukaan urea on hygroskooppinen (vettä sitova) molekyyli, joka on läsnä orvaskedessä luonnollisen kosteustekijän osana, ja useat kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet paranemista ureaa sisältävillä valmisteilla kuivalla, hilseilevällä iholla (atooppinen dermatiitti, ihon kuivuus, psoriaasi).8 Vuoden 2026 systemaattinen katsaus ja meta-analyysi diabeetikon jalkaterän kuivalla iholla (erityisväestö, ei keskimääräinen kasvo- tai vartaloiho) havaitsi, että ureaa sisältävät voiteet olivat neljän viikon jälkeen tehokkaampia kuin perusvoide. Tekijät huomauttavat myös, että koska ureaa on tutkittu eniten, siihen liittyvä vahvempi näyttö todennäköisesti heijastaa suurempaa tutkimushuomiota, eikä osoita, että urea olisi parempi kuin muut humektantit; tietojen perusteella he eivät siksi suosittele ureaa muiden humektanttien sijaan.9 Vuoden 2026, 60 päivän tutkimuksessa 47 ihmisen patologisesti kuivalla (xeroottisella) säärien iholla käytettiin 10-prosenttista ureaa sisältävää lotionia, joka sisälsi myös petrolaattia, parafiinia ja pantenolia. Kosteus parani 55,3 ja joustavuus 55 prosentilla. Vertailuryhmää ei ollut, ja tutkimusta rahoitti valmistaja, siksi luku koskee koko formulaa, ei urean itsenäistä vaikutusta.10
Pantenoli ja niasiiniamidi esiintyivät löytämissämme tuoreissa tutkimuksissa yhdistettynä muihin aktiivisiin ainesosiin, siksi niiden itsenäistä vaikutusta suojaestetoimintaan ei aina voitu erottaa. On kuitenkin vuoden 2000 tutkimuksesta (pääasiassa soluviljelmällä, osittain elävällä iholla) tietoa siitä, että myös yksinään levitetty niasiiniamidi vähensi vedenhaihtumista kuivalla iholla.7 Vuoden 2026 satunnaistetussa tutkimuksessa 88 naisen laserhoidon jälkeisellä iholla niasiiniamidia, Pro-Xylanea ja pantenolia sisältävä voide vähensi ensimmäisten 14 päivän aikana vedenhaihtumista ja lisäsi kosteutta enemmän kuin näitä aktiivisia ainesosia sisältämätön, glyseroli-vaseliinipohjainen perusvoide; tätä tutkimusta rahoitti valmistaja (L'Oréal / La Roche-Posay).11 Toisessa, 28 päivän tutkimuksessa 35 ihmisen patologisesti kuivalla (xeroottisella) iholla niasiiniamidi+pantenoli+dikaliumglysirritsaatti-formula vähensi vedenhaihtumista 7. päivään mennessä 11,3 ja 28. päivään mennessä 13,5 prosentilla; tässä ei ollut kontrollivoidetta, joka olisi sisältänyt vain pohjan.12 Nämä luvut voidaan liittää koko formulaan, ei erikseen niasiiniamidiin tai pantenoliin.
Skvalaanista (skvaleenin, ihon omassa talissa myös esiintyvän aineen hydratusta, vakaammasta kosmeettisesta muodosta) meillä ei ole tässä tuoretta, suoraa ihmistutkimustietoa, siksi emme anna siitä lukua; oman tulkintamme mukaan sen rooli voi olla emollienttina, ihon pinnan tasoittajana. Mitä tästä voi ottaa mukaan: näistä esitellyistä tiedoista ureasta on eniten ja vahvin näyttö, joskin mitattuna erityisväestössä, ja koska sitä on tutkittu eniten; tämä ei tekijöiden mukaan tarkoita, että se olisi parempi kuin muut humektantit. Pantenoli ja niasiiniamidi ovat hyödyllisiä lisiä, usein tutkittu yhdistelmänä.
Vertailuryhmättömässä tutkimuksessa 10-prosenttinen ureaa sisältävä lotion (petrolaatilla, parafiinilla ja pantenolilla) paransi 60 päivässä kosteutta ja joustavuutta patologisesti kuivalla (xeroottisella) iholla. Luku koskee koko formulaa, ei urean itsenäistä vaikutusta, ja tutkimusta rahoitti valmistaja.
35 hengen tutkimuksessa, jossa verrattiin kahta säärtä keskenään, patologisesti kuivalla (xeroottisella) iholla, ilman vain pohjaa sisältävää kontrollivoidetta, niasiiniamidin, pantenolin ja dikaliumglysirritsaatin yhdistelmä vähensi vedenhaihtumista 7. ja 28. päivään mennessä. Luku voidaan liittää koko formulaan, ei erikseen yhteen ainesosaan.
Mikä oikeasti kosteuttaa kasvovoiteessa?
Hyvä kosteusvoide yhdistää kolme mekanismia: humektantti (sitoo vettä, esimerkiksi glyseroli, hyaluronihappo, urea), emollientti (tasoittaa ihon pintaa) ja okklusiivi (sulkee ihon, ettei vesi haihdu, esimerkiksi vaseliini). Yksikään itsessään ei todennäköisesti riitä usein; mekanismien mukaisesti hyvin koostettu voide sisältää tyypillisesti jotain kaikista kolmesta.
Kuivattaako hyaluronihappo ihoa kuivassa ilmassa?
Tähän emme löytäneet ihmisillä tehtyä kliinistä tutkimusta, ei vahvistavaan eikä kumoavaan suuntaan. Tämä on vuosia toistunut foorumiväite, jolle emme löytäneet vahvistavaa emmekä kumoavaa tutkimusta. Oma tulkintamme (johdettu mekanismista, ilman suoraa lähdettä): humektantti (kuten hyaluronihappo) kannattaa sulkea rasvaisemmalla, okklusiivisella kerroksella, erityisesti kuivassa ympäristössä, tämä todennäköisesti auttaa, vaikka myös sulkemisen vaikutus riippuu formulasta.
Missä keramidia on, ja mitä se tekee?
Keramidi on suojaestelipidi, joka täyttää ihon sarveiskerroksen solujen välisen tilan, yhdessä kolesterolin ja rasvahappojen kanssa. Ihon omat sarveiskerroksen lipidit ovat massaosuudeltaan suunnilleen 50 % keramidia, 25 % kolesterolia, 15 % rasvahappoa (molekyylien lukumäärän mukaan suhde on noin 1:1:1). Vuoden 2021 katsauksen 12 kontrolloidun, vertailevan tutkimuksen perusteella keramidipitoiset valmisteet paransivat kuivan ihon tilaa ja suojaestetoimintaa, mitattuna ensisijaisesti atooppisen dermatiitin iholla; tekijöiden mukaan laajaan otokseen perustuva, kaksoissokkoutettu vertailututkimus puuttuu edelleen. Erillinen, vuoden 2018 tutkimus (yllä) oli sen sijaan ilman kontrolliryhmää.
Miksi niasiiniamidi on hyväksi ihon kosteutukselle?
Niasiiniamidi (toiselta nimeltään nikotiiniamidi, sama molekyyli) vähensi vuoden 2000 tutkimuksesta (pääasiassa soluviljelmällä, osittain in vivo) saadun tiedon mukaan yksinäänkin levitettynä vedenhaihtumista kuivalla iholla. Löytämissämme tuoreissa tutkimuksissa se sen sijaan esiintyi yhdistettynä muihin aktiivisiin ainesosiin (pantenoliin, Pro-Xylaneen), joissa formula vähensi vedenhaihtumista ja lisäsi kosteutta; näissä sen itsenäistä osuutta yhdistelmästä ei voitu erottaa.
Mihin urea on hyväksi iholle?
Urea on ihon oman luonnollisen kosteustekijän (NMF) ainesosa: se sitoo vettä. Vuoden 2026 meta-analyysin (useita tutkimuksia yhdistävä analyysi) mukaan ureaa sisältävät voiteet ovat perusvoidetta tehokkaampia kuivalla iholla, joskin tämä mitattiin erityisväestössä (diabeetikon jalkaterän iho), ei keskimääräisellä kasvo- tai vartaloiholla. Toisessa, vertailuryhmättömässä, valmistajan rahoittamassa tutkimuksessa myös ureaa sisältävä, useita muita ainesosia sisältävä lotion mittasi suuren paranemisen xeroottisella iholla, mutta siinä luku koskee koko formulaa, ei urean itsenäistä vaikutusta.
Tarvitseeko rasvainenkin iho kosteusvoidetta?
Rasvaisuus (talintuotanto) ja vedenpuute (kuivuneisuus) ovat kaksi eri asiaa: myös rasvainen iho voi olla vedenpuutteinen. Sille, kuinka paljon kosteusvoiteen pois jättäminen rasvaisella iholla lisää talintuotantoa, emme löytäneet primaaria kliinistä tietoa. Oma tulkintamme, käsitteellisestä erottelusta: kosteusvoiteen pois jättäminen ei todennäköisesti poista rasvaisuutta, koska sitä ei aiheuta kosteusvoide, ja samalla se voi pahentaa vedenpuutetta, mutta tälle emme löytäneet konkreettista primaarilähdettä.
Mitä hyötyä skvalaanista on iholle?
Skvalaani on emollienttivaikutuksinen öljy, skvaleenin (ihon omassa talissa myös esiintyvän aineen) hydrattu, vakaampi kosmeettinen muoto. Meillä ei ole siitä tuoretta, suoraa ihmistutkimustietoa, siksi emme anna vaikutuslukua; oman tulkintamme mukaan sen rooli emollienttina voi olla ensisijaisesti ihon pinnan tasoittaminen.
Mitä vaseliini tekee, ja miksi moni pelkää sitä?
Vaseliini on okklusiivinen: se muodostaa fysikaalisen kerroksen iholle, mikä hidastaa veden haihtumista. Vuoden 2025 tutkimuksen mukaan yhden levityksen jälkeen, tunti myöhemmin mitattuna, se vähensi mitattavasti vedenhaihtumista terveiden aikuisten kyynärvarressa, ilman konkreettista prosenttia. Usein siteeratun ”99 prosentin” vähennysluvun tarkistettavaa, alkuperäistä lähdettä emme löytäneet, siksi emme käytä sitä.
Tottuuko iho kosteusvoiteeseen, ja tarvitseeko se sen jälkeen sitä entistä enemmän?
Foorumeilla toistuvalle ”tottumis”-käsitteelle (että iho lopettaisi oman kosteutuksensa tuottamisen) emme löytäneet mekanismia tai tutkimusta. On kuitenkin epäsuorasti liittyvää tietoa: 7 viikon, 78 hengen kontrolloitu tutkimus terveellä iholla (kyynärvarressa) havaitsi, että kolmen yksinkertaistetun voiteen ja yhden lipidittömän geelin pitkäaikainen käyttö lisäsi vedenhaihtumista ja ihon herkkyyttä ärsyttävälle aineelle, kun taas perinteinen, 5 % ureaa sisältävä voide nimenomaan vähensi sitä. Tärkeää: yksi yksinkertaistetuista, vedenhaihtumista lisäävistä voiteista sisälsi myös 5 % ureaa, joten tekijät liittävät eron koko koostumukseen. Vaikutuksen suunta riippuu siis koostumuksesta, ei yleisestä ”tottumis”-mekanismista.13
Mitä enemmän vettä voide sisältää, sitä paremmin se kosteuttaa?
Tämä on oma tulkintamme, ei suora tutkimustulos: pidämme todennäköisempänä, että vettä sitovan aineen laatu ja koko formula (humektantti+emollientti+okklusiivin tasapaino) ratkaisevat, ei itsessään voiteen vesipitoisuuden määrä. Meillä ei ole tähän suoraa näyttöä; lähin tieto on eristetyillä ihon lipideillä tehty in vitro -tutkimus, joka ei koske voiteiden vesipitoisuutta, vaan osoittaa vain, että humektantit käyttäytyvät eri tavoin.6
Mihin aurinkosuoja ja mikroneulaus sopivat tähän?
Kosteutus on minimaalisen rutiinin toinen vaihe: puhdistuksen jälkeen, ennen aurinkosuojaa. Kosteusvoide ei itsessään suojaa UV-säteilyltä; aurinkosuojan luvuista ja tyypeistä kerromme aurinkosuojatyypeistä kertovassa artikkelissa, UV:n vaikutuksesta iholle UV-säteilystä kertovassa artikkelissa. Koko minimaalisesta rutiinista ja siitä, miksi juuri nämä kolme vaihetta (puhdistus, kosteutus, aurinkosuojaus), kerromme minimaalisesta ihonhoitorutiinista kertovassa artikkelissa.
Mikroneulaus (Dermastampin mekanismi) toimii eri kerroksessa: neula antaa mekaanisen ärsykkeen ihon syvemmille kerroksille, ei tuo kosteuttavaa ainesosaa. Mikroneulauksen jälkeen iho voi olla väliaikaisesti herkempi ja kuivempi, tällöin yksinkertainen, okklusiivi-humektantti-yhdistelmää käyttävä kosteusvoide voi auttaa; mikroneulauksen jälkeisestä ihonhoidosta kerromme tarkemmin Dermastamp-oppaassa.
Jos puhdistus, kosteutus ja päivittäinen aurinkosuoja ovat jo kunnossa, LED-naamio voi tulla kyseeseen kosmeettisena lisänä. Se ei korvaa perusrutiinia: niin kauan kuin se puuttuu, rahasi ovat todennäköisesti paremmin aurinkosuojassa.
Katson LED-naamion
Lähteet
Lähteet ovat kosteuttavia ainesosia (petrolaatti, keramidi, urea, niasiiniamidi, pantenoli, glyseroli) koskevia kliinisiä ja laboratoriotutkimuksia sekä katsauksia; yksikään ei koske Dermastampia tai mikroneulausta.
- Rubio-Santoyo A, et al. Effects of Extra Virgin Olive Oil and Petrolatum on Skin Barrier Function and Microtopography. 2025. PMID 40649050.
- Skin Lipid Dysregulation in Atopic Dermatitis and Related Inflammatory Skin Diseases. 2026. PMID 42547464.
- Oryza Ceramax in Dermatologic Care: A Multi-pathway Approach to Skin Hydration and Barrier Repair. 2026. PMID 41658751.
- The Efficacy of a Ceramide-based Cream in Mild-to-moderate Atopic Dermatitis. 2018. PMID 29785236.
- Clinical significance of the water retention and barrier function-improving capabilities of ceramide-containing formulations: A qualitative review. 2021. PMID 34596254.
- Structure and function of skin barrier lipids: Effects of hydration and natural moisturizers in vitro. 2024. PMID 39390747.
- Tanno O, et al. Nicotinamide increases biosynthesis of ceramides as well as other stratum corneum lipids to improve the epidermal permeability barrier. 2000. PMID 10971324.
- Piquero-Casals J, et al. Urea in Dermatology: A Review of its Emollient, Moisturizing, Keratolytic, Skin Barrier Enhancing and Antimicrobial Properties. 2021. PMID 34596890.
- Moisturizer formulations for diabetic foot xerosis: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. 2026. PMID 42755659.
- Evaluation of a 10% Urea Lotion for Xerosis: Clinical and Patient-Reported Outcomes From a Prospective Study. 2026. PMID 41807289.
- Skin barrier repairing and anti-aging effects evaluation of a comprehensive topical regimen incorporating niacinamide, Pro-Xylane, and panthenol after PicoWay laser: a randomized controlled study. 2026. PMID 42686896.
- Efficacy of a Topical Formulation on Skin Hydration and Barrier Function in Individuals With Xerosis: A 28-Day Randomized, Split-Leg, Untreated-Controlled Trial. 2026. PMID 42108609.
- Buraczewska I, et al. Changes in skin barrier function following long-term treatment with moisturizers, a randomized controlled trial. Br J Dermatol. 2007. PMID 17300239.
- Feingold KR, Elias PM. The role of ceramides in the disruption of the cutaneous permeability barrier, a common manifestation of skin disorders. J Lipid Res. 2024. PMID 39002948.