Miten pestä kasvot oikein? Saippua vai puhdistusaine, tarvitaanko sitä myös aamulla, ja milloin kaksoispuhdistuksesta on hyötyä.
Kasvojen pesu on rutiinin yksinkertaisin vaihe, mutta siitä syntyy silti paljon kysymyksiä: saippua vai puhdistusaine, tarvitaanko sitä myös aamulla, ja mihin kaksoispuhdistus on hyvä. Kerron, mitä näistä on mitattu, ja siellä missä en löytänyt tutkimusta, sanon sen myös ääneen ja nojaan vain mekanismiin.
Miksi sillä on väliä, millä peset kasvosi?
Opiskelen kosmetologiksi, ja kirjoitin tämän artikkelin, koska kasvojen pesusta löytyy monesta paikasta vain ohje ”kahdesti päivässä”, ilman selitystä siitä, mikä tekee puhdistusaineesta hyvän tai huonon, ja kuinka paljon tätä on mitattu. Puhdistusaineet voidaan jakaa kahteen suureen ryhmään sen mukaan, miten ne vaikuttavat ihoon: saippuapohjaiset ja syndetit (synteettiset pesuaineet, ”syndet” on tämän lyhenne). Oliveira työtovereineen mittasi vuonna 2025 yhteensä 96 Brasiliassa saatavilla olevan, lapsille ja herkälle iholle tarkoitetun puhdistusaineen pH:n (34 kiinteää saippuaa, 62 nestemäistä, näistä 20 syndettiä). pH kertoo, kuinka hapan tai emäksinen aine on: mitä korkeampi, sitä emäksisempi. Päätulos: kiinteät saippuat olivat emäksisimpiä, keskiarvo pH 10,25, syndetit taas matalimpia, keskiarvo 6,00, mikä on lähempänä ihon fysiologista, 5,0-5,5:n pH:ta. Yksityiskohdat: kaikkien tuotteiden pH vaihteli välillä 4,54-11,01, keskiarvo 7,80; kiinteiden saippuoiden välillä 8,01-11,01, nestemäisten saippuoiden välillä 4,54-8,08 (keskiarvo 6,50), syndettien välillä 4,99-7,78.1
Tämä luku on sinänsä markkinakartoitus, eikä se mittaa sitä, mitä iholla tapahtuu. Mutta eräs katsaus kuvaa, mitä tästä seuraa. Mijaljican ja työtovereiden 2022 julkaisu toteaa, että syndetit voivat säilyttää ihon rakenteen, toiminnan ja eheyden, kun taas saippuapohjaiset puhdistusaineet ovat alttiita vaurioittamaan ihon suojaestettä: ne liuottavat lipidejä (ihon omaa rasvakerrosta) ja siirtävät pH:ta. Sama katsaus toteaa myös, että myös lievät syndetit voivat poistaa iholta sen omia ainesosia ja aiheuttaa jonkin verran suojaesteen heikkenemistä ja ärsytystä.2 Toinen, vuoden 2025 katsaus tarkastelee pinta-aktiivisten aineiden (tensidien) rakennetta ja kuvaa, että negatiivisesti varautuneista (anionisista) tensideistä natriumlauryylisulfaatti (SLS) ja LAS-tyyppi ärsyttävät voimakkaasti, kun taas kaksoisvarautuneet (amfoteeriset) ja varauksettomat (nonioniset) tyypit iho sietää paremmin. Eron tekee molekyylin rakenne: vettä rakastavan ”pään” varaus, veteen muodostuvien pienten pallojen (misellien) koko, ja etoksylaatioaste eli kuinka monta etyleenioksidi-yksikköä molekyyliin on liitetty.3
Mitä tästä voi ottaa mukaan: jos puhdistusaine on kiinteä saippua, se on todennäköisesti emäksisempi ja liuottaa ihon rasvakerrosta voimakkaammin kuin syndettipohjainen kasvojenpuhdistusaine; nestemäisten ”saippuoiden” nimellä kulkevien tuotteiden pH on kiinteitä matalampi (keskiarvo 6,50), mutta syndettien pH on tutkimuksen mukaan mitattavasti tätäkin matalampi (keskiarvo 6,00), ja tutkimuksen tekijöiden mukaan pakkaus muutenkin harvoin antaa luotettavaa tietoa pH:sta.
Keskimääräinen pH, 96 lapsille ja herkälle iholle tarkoitetun puhdistusaineen mittauksessa. Ihon fysiologinen pH on noin 5,0-5,5.
Jos puhdistus, kosteutus ja päivittäinen aurinkosuoja ovat jo kunnossa, LED-naamio voi tulla kyseeseen kosmeettisena lisänä.
Katson LED-naamion
Miksi emäksisempi, ”luonnolliseksi” pidetty saippua on iholle haitallisempi?
”Luonnollinen = hellävaraisempi” -mielikuva kääntyy päinvastaiseksi juuri saippuan kohdalla. Mijaljican ja työtovereiden katsauksen mukaan moni saattaa valita saippuan siksi, että siihen, mikä ei tunnu ”luonnolliselta”, liittyy helposti negatiivinen sävy, vaikka katsaus osoittaa syndetin hellävaraisemmaksi.2 Sama katsaus kuvaa, erään lähdeteoksen perusteella, että lesitiinin (kasviperäinen, biotensidiksi luokiteltava puhdistusaine) suojaestettä vaurioittava vaikutus on huomattavasti pienempi kuin ”kovien”, perinteisten anionisten tensidien, kuten SLS:n tai SDS:n; tämä väite perustuu katsauksen viittaamaan lähteeseen, alkuperäistä mittausta en löytänyt, siksi kuvaan vain suunnan, ilman prosenttia.2
Oma tulkintamme (ei suoraan yhden tutkimuksen mittaus): pinta-aktiivisia aineita käsittelevän katsauksen mukaan SLS- ja LAS-tyyppiset anioniset tensidit ärsyttävät voimakkaasti3, mutta kaikki anioniset tensidit eivät ole samanlaisia; yllä mainittu Mijaljica-katsaus kuvaa natriumkokoyyli-isetionaatin ja kaliumkokoyyliglysinaatin (molemmat anionisia) nimenomaan lieviksi, ja erään viitatun mikroskooppitutkimuksen mukaan nonionisiin tensideihin perustuva puhdistusaine muutti ihon lipidikerrosta enemmän kuin isetionaattipohjainen, lievä puhdistusaine.2 Herkällä, vastasyntyneen tai atooppisella (ekseemaisella) iholla siis konkreettisella tensidillä on merkitystä: SLS/LAS-tyyppisiä anionisia tensidejä kannattaa välttää, kun taas lievät anioniset (isetionaatti, glysinaatti) ja amfoteeriset tensidit vaikuttavat hyvältä valinnalta; tämän kohonneen herkkyyden pinta-aktiivisia aineita käsittelevä katsaus mainitsee nimenomaan vastasyntyneen ja atooppisen ihon kohdalla, kuivalle iholle meillä ei ole suoraa lähdettä.3
Mitä tästä voi ottaa mukaan: herkällä tai atooppisella (ekseemaisella) iholla konkreettisella tensidillä on merkitystä; muihin ihotyyppeihin tämä lähde ei ota kantaa.
Täytyykö aamullakin pestä kasvot?
Tähän kysymykseen en löytänyt suoraa tutkimusta. Aamupesun puolesta puhuva argumentti on mekanismitasoinen: yöllä talirauhaset jatkavat talin tuotantoa, ihon pinnalle kertyy kuolleita ihosoluja, ja kasvot ovat kosketuksissa tyynyliinan kanssa tuntikausia. Tämä on perusluonteinen ihofysiologinen tosiasia, mutta konkreettista määrää (kuinka monta mikrogrammaa talia kertyy yhdessä yössä) en osaa sanoa.
Jos ihosi oli iltarutiinisi lopussa jo puhdas etkä hikoillut paljon, vesihuuhtelu aamulla riittää todennäköisesti; jos ihosi on rasvaisempi tai käytät iltaisin aktiivista ainesosaa, aamun puhdistusainepesulla on enemmän järkeä. Tähän puntarointiin en löytänyt tutkimusta, tämä on ihotyyppisi ja rutiinisi perusteella ratkaistava käytännön kysymys, ei tieteellinen tosiasia.
Mitä tästä voi ottaa mukaan: kysymykseen ”täytyykö aamullakin pestä” en löytänyt tutkimusta, joka ratkaisisi asian; mekanismi (yöllinen talin ja solujen kertyminen) perustelee yhden pesun, muodon (vesi vai puhdistusaine) voit päättää itse.
Tarvitaanko kaksoispuhdistusta, jos käytät aurinkosuojaa tai meikkiä?
Kaksoispuhdistuksen (ensin öljypohjainen, sitten vesipohjainen puhdistusaine) taustalla on yksinkertainen kemian periaate: öljy liuottaa öljypohjaista likaa paremmin kuin vesi. Moni aurinkosuoja ja meikki on öljypohjainen, joten öljypohjainen puhdistusaine voi liuottaa sen tehokkaammin kuin pelkkä vesipohjainen kasvojenpesuaine. Tämä on looginen päätelmä tensidien toiminnasta, ei kliinisen tutkimuksen tulos: kaksoispuhdistuksen hyötyä (puhdistaako paremmin) mittaavaa tutkimusta en löytänyt, en myöskään siitä, ärsyttääkö se enemmän tai tukkiiko se huokosia.
Jos et käytä meikkiä tai vahvaa aurinkosuojaa, yksi ihotyyppiisi sopiva kasvojenpuhdistusaine riittää todennäköisesti; jos käytät, kaksoisvaihe voi loogisesti auttaa, mutta väitettä ”pakollinen kaikille” ei voi tehdä lähteen perusteella tästä vaiheesta.
Mitä tästä voi ottaa mukaan: kaksoispuhdistus on järkevä, mutta mittaamaton vaihe; vahvan aurinkosuojan tai meikin alla siitä on järkeä, väitteelle ”joka päivä, kaikille” ei ole näyttöä.
Riittääkö pelkkä misellivesi?
Misellivesi sisältää pinta-aktiivisia molekyylejä liuenneena veteen, ne muodostavat vedessä pieniä palloja (misellejä) ja vetävät puoleensa öljypohjaista likaa. Tämä on teknologian kemiallinen perusperiaate, ei mitattu kliininen vaikutus: kliinistä vertailua, jossa misellivettä olisi tutkittu itsenäisenä, pesun korvaavana menetelmänä, en löytänyt. Moni valmistaja suosittelee, että jos tuote ei ole nimenomaan merkitty ”no-rinse” (ei huuhtelua vaativaksi), huuhtele se pois vedellä jälkeenpäin, koska pinnalle jäänyt lika ja puhdistusmolekyyli voivat jäädä iholle; en löytänyt tälle tarkkaa lähdettä, siksi kirjoitan sen käytännön suosituksena. Oma tulkintani on, että nopea huuhtelu on halpa varmistus siitä, ettei iholle jää kerättyä likaa.
Mitä tästä voi ottaa mukaan: misellivesi voi olla nopea, käytännöllinen vaihe (matkustaminen, meikinpoisto), mutta en löytänyt kliinistä tutkimusta sen itsenäisestä riittävyydestä enkä huuhtelun tarpeellisuudesta, vain käytännön suosituksen.
Onko kovasta vedestä haittaa iholle?
Kyse on kahdesta eri kysymyksestä: onko kovasta vedestä haittaa, ja auttaako vedenpehmennin, jos ekseema on jo olemassa. Havainnoivat tutkimukset (jotka näyttävät yhteyden, mutta eivät todista syy-seurausta) osoittavat yhteyden kovassa vedessä asumisen ja lapsuusiän ekseeman välillä. Eräs 16 tutkimusta kattava meta-analyysi (useiden tutkimusten tietoja yhdistävä analyysi) yhdisti seitsemän havainnoivan tutkimuksen yhteensä 385 901 osallistujan tiedot ja löysi kovassa vedessä asuvilla lapsilla suuremman todennäköisyyden ekseemaan kuin pehmeässä vedessä asuvilla. Tietojen laatu oli kuitenkin ”erittäin matalan varmuuden” tasoa.4 Pienempi, 80 hengen tutkimus löysi myös mekanismin: osallistujien ihoa pestiin natriumlauryylisulfaatti-liuoksella eri kovuisessa vedessä, ja kovalla vedellä pestyllä ihopinnalla jäi merkittävästi enemmän sulfaattijäämää. Tämän seurauksena ihon läpi haihtui enemmän vettä, ja ärsytys voimistui, erityisesti niillä ekseemapotilailla, joilla on mutaatio filaggriini-geenissä (ihon suojaesteen rakenneproteiini).5
Vedenpehmennin hoitokeinona on kuitenkin eri kysymys, ja tähän 336 lasta kattava SWET-tutkimus ei löytänyt lisähyötyä. Thomasin ja työtovereiden 2011 SWET-tutkimus otti mukaan useissa keskuksissa, kovan veden alueilla, 336 iältään 6 kuukauden ja 16 vuoden välillä olevaa, keskivaikeaa tai vaikeaa ekseemaa sairastavaa lasta, joilla siis JO oli ekseema, ja jakoi heidät arvalla kahteen ryhmään: yhden ryhmän kotiin asennettiin ioninvaihtoon perustuva vedenpehmennin tavanomaisen hoidon lisäksi, toinen sai vain tavanomaisen hoidon. 12 viikon jälkeen ekseeman vaikeusastetta mittaava SASSAD-asteikko parani keskimäärin 5,0 pisteellä (20 prosenttia) vedenpehmennin-ryhmässä, ja 5,7 pisteellä (22 prosenttia) pelkän tavanomaisen hoidon saaneilla; ryhmien välinen ero (0,66 pistettä) ei ollut tilastollisesti mitattavissa, eli myös sattuma olisi voinut selittää sen. Tekijöiden johtopäätös sanatarkasti: vedenpehmennin ei tuonut lisähyötyä tavanomaiseen hoitoon verrattuna tässä tutkimuspopulaatiossa.6
Nämä kaksi kuvaa yhdessä: kovan veden ja lapsuusiän ekseeman välillä on havainnoiva yhteys (erittäin matalalla varmuudella), mutta jos ekseema on jo kehittynyt, vedenpehmentimen asennus ei tässä tutkimuksessa parantanut tilannetta tavanomaista hoitoa enempää.
Mitä tästä voi ottaa mukaan: kovan veden ja ihon suhteesta on havainnoiva viite, mutta vedenpehmennin hoitokeinona olemassa olevaan ekseemaan ei SWET-tutkimuksen mukaan auttanut enempää kuin tavanomainen hoito.
Syndettipohjaiset, matalamman pH:n puhdistusaineet ovat erään katsauksen mukaan hellävaraisempia ihon suojaesteelle kuin saippuapohjaiset; aamupesu ja kaksoispuhdistus ovat järkeviä, mutta mittaamattomia vaiheita; kova vesi on havainnoivassa yhteydessä lapsuusiän ekseemaan, mutta vedenpehmennintä hoitokeinona 336 lasta kattava SWET-tutkimus ei vahvistanut. Pitkittyneessä ärsytyksessä, kutinassa tai ekseemassa ihotautilääkäri auttaa selvittämään, mistä on kyse.
Kuinka usein kasvot pitäisi pestä päivässä?
Satunnaistettu tutkimus (yksinomaan lievää-kohtalaista aknea sairastavilla miehillä, 6 viikkoa) vertaili kerran, kahdesti ja neljästi päivässä pesua: ryhmien välinen ero ei ollut tilastollisesti mitattavissa (myös sattuma olisi voinut selittää sen), mutta kahdesti päivässä pesevässä ryhmässä avoimet mustapäät ja tulehduksettomat muutokset paranivat, kun taas kerran päivässä pesevillä tila huononi. Tekijöiden sanoin kahdesti päivässä pesulle lempeällä puhdistusaineella on ”lievä tuki”; he lisäävät, että liian usein pesu saattaa olla vähemmän haitallista kuin aiemmin luultiin.7 Vuoden 2005 katsauksen mukaan kasvojenpesun roolista aknen hoidossa on kokonaisuudessaan yllättävän vähän näyttöä.8 Tutkimus koskee vain aknea sairastavaa miesihoa, sitä ei voi yleistää kaikkiin.
Mitä misellivesi tarkoittaa?
Vesiliuos, jossa kelluu pinta-aktiivisia molekyylejä, jotka muodostavat vedessä pieniä palloja (misellejä); molekyylin toinen pää sitoutuu öljypohjaiseen likaan, toinen veteen, näin ne liuottavat meikkiä tai talia. Kliinistä tutkimusta misellivedestä itsenäisenä menetelmänä en löytänyt, kuvaus nojaa teknologian kemialliseen perusperiaatteeseen.
Miksi misellivesi täytyy huuhdella pois?
Jos tuote ei ole nimenomaan merkitty huuhtelua vaatimattomaksi (”no-rinse”), moni valmistaja suosittelee huuhtelua, koska pinta-aktiivinen molekyyli ja kerätty lika voivat jäädä iholle; en ole tutkinut tätä yksityiskohtaisesti. Kliinistä tutkimusta tähän en löytänyt, tämä on käytännön suositus, ei mitattu terveysväite.
Pitäisikö kasvot pestä saippualla vai kasvojenpuhdistusaineella?
96 tuotetta mittaavan tutkimuksen mukaan kiinteiden saippuoiden pH on keskimäärin emäksisempi (10,25, vaihteluväli 8,01-11,01) kuin syndettien (6,00, vaihteluväli 4,99-7,78), mikä on lähempänä ihon 5,0-5,5:n fysiologista pH:ta.1 Erään katsauksen mukaan saippuapohjaiset puhdistusaineet vaurioittavat ihon suojaestettä enemmän kuin syndetit.2 Tähän perustuen syndettipohjainen kasvojenpuhdistusaine on todennäköisemmin hellävaraisempi, mutta yksilöllinen ihon sietokyky voi vaihdella.
Mikä kasvojenpuhdistusaine sopii rasvaiselle, mikä kuivalle iholle?
Konkreettisella tensidillä on merkitystä, ei pelkästään sillä, onko se anioninen. SLS- ja LAS-tyyppiset anioniset tensidit ärsyttävät lähteen mukaan voimakkaasti, ja erään katsauksen mukaan tämä kohonnut herkkyys koskee nimenomaan vastasyntyneen ja atooppista (ekseemaista) ihoa.3 Toisen katsauksen mukaan taas muut anioniset tensidit (natriumkokoyyli-isetionaatti, kaliumkokoyyliglysinaatti) ovat lieviä, ja nonionisiin tensideihin perustuva puhdistusaine voi muuttaa lipidikerrosta enemmän kuin isetionaattipohjainen, lievä puhdistusaine.2 Tällaiselle iholle SLS/LAS-vapaa, lievä (isetionaatti-, glysinaatti- tai betaiinipohjainen) syndetti on järkevämpi valinta. Kuivalle tai rasvaiselle/normaalille iholle meillä ei ole suoraa lähdettä siitä, mikä tensidityyppi siedetään paremmin; tämä on oma päätelmämme, ei viitattujen katsausten väite.
Tarvitaanko kaksoispuhdistusta, jos en käytä meikkiä?
Kaksoispuhdistuksen periaate on, että öljypohjainen puhdistusaine liuottaa öljypohjaista likaa (aurinkosuoja, meikki) paremmin kuin pelkkä vesi. Jos et käytä vahvaa aurinkosuojaa tai meikkiä, yksi ihotyyppiisi sopiva kasvojenpuhdistusaine riittää todennäköisesti. Kliinistä tutkimusta kaksoispuhdistuksen hyödystä en löytänyt, tämä on looginen päätelmä, ei mitattu tieto.
Onko kovasta vedestä haittaa iholleni, tarvitsenko vedenpehmentimen?
16 tutkimusta kattava meta-analyysi löysi seitsemän havainnoivan tutkimuksen (385 901 osallistujaa) yhdistettyjen tietojen perusteella suuremman todennäköisyyden lapsuusiän ekseemaan kovassa vedessä asuvilla, erittäin matalalla varmuudella.4 Jos lapsellasi on jo ekseema ja haluat auttaa siihen: SWET-tutkimus (336, 6 kuukauden-16 vuoden ikäistä ekseemaista lasta, 12 viikkoa) ei löytänyt mitattavaa eroa vedenpehmentimen JA tavanomaisen hoidon saaneen, sekä pelkän tavanomaisen hoidon saaneen ryhmän välillä (paraneminen oli 20 ja 22 prosenttia).6 Kovan veden ja ekseeman välillä voi siis olla yhteys, mutta vedenpehmentimen asennus olemassa olevaan ekseemaan ei tässä tutkimuksessa auttanut enempää kuin tavanomainen hoito.
Voinko käyttää öljypohjaista kasvojenpuhdistusainetta, jos ihoni on rasvainen?
Tähän kohdistettua tutkimusta en löytänyt. Öljypohjaiset puhdistusaineet yleistyivät kaksoispuhdistuksen ensimmäisenä vaiheena, periaatteena on, että öljy liuottaa öljypohjaisen lian, jonka jälkeen seuraa vesipohjainen, ihotyyppiin sopiva kasvojenpuhdistusaine. Rasvaiselle iholle toisen, vesipohjaisen vaiheen valinta (matalamman pH:n syndetti) on todennäköisesti tärkeämpi kuin ensimmäisen, öljypohjaisen vaiheen.
Onko haitallista pestä kasvot ruokasoodalla?
Ruokasoodan vesiliuos on lievästi-kohtalaisesti emäksinen (yleisesti tunnettu kemiallinen tosiasia, ei tässä viitatuista ihotutkimuksista); tämä on emäksisempi, ihon 5,0-5,5:n pH:ta vähemmän fysiologinen alue. Yksikään lähteemme ei suosittele tätä kasvojenpuhdistusaineeksi, enkä löytänyt tutkimusta, joka mittaisi siitä suoraa haittaa; emäksisyyden perusteella ei ainakaan ole syytä olettaa, että se olisi syndettipohjaista kasvojenpuhdistusainetta hellävaraisempi.
Onko SLS syöpää aiheuttava tai vaarallinen kasvojenpuhdistusaineessa?
Viitatuissa katsauksissa (yhdestä näin vain tiivistelmän, koko teksti on maksullinen) en löytänyt syöpää aiheuttavaa vaikutusta käsittelevää osiota; se, mitä kuvataan, on SLS:n (natriumlauryylisulfaatin) ärsyttävä vaikutus.3 Ihoärsytys ja syöpää aiheuttava vaikutus ovat kaksi eri kysymystä, näitä ei pidä sekoittaa. Jos ihosi on herkkä, jo pelkkä ärsytys on riittävä syy valita SLS-vapaa, lievään tensidiin (esimerkiksi isetionaatti-, glysinaatti- tai betaiinipohjaiseen syndettiin) perustuva, hellävaraisempi kasvojenpuhdistusaine.
Mihin kasvojen pesu sijoittuu päivittäisessä rutiinissa?
Minimaalisen rutiinin ensimmäinen vaihe: puhdistus, sitten kosteutus, lopuksi päivällä aurinkosuoja. Koko rutiinista kirjoitin tässä. Kasvojen pesun vaiheen tämä artikkeli avaa tarkemmin; kosteutuksesta ja aurinkosuojasta voit lukea omissa artikkeleissaan.
Jos puhdistus, kosteutus ja päivittäinen aurinkosuoja ovat jo kunnossa, LED-naamio voi tulla kyseeseen kosmeettisena lisänä. Se ei korvaa perusrutiinia: niin kauan kuin se puuttuu, rahasi ovat todennäköisesti paremmin aurinkosuojassa.
Katson LED-naamion
Lähteet
Viitatut tutkimukset ovat tuotemarkkinakartoitus, katsauksia, meta-analyysi, kaksi satunnaistettua tutkimusta (yksi ekseemaisilla lapsilla, yksi aknea sairastavilla miehillä) ja mekanismitutkimus; yksikään ei koske meidän tuotettamme.
- Oliveira RM et al. Children's soap pH analysis and its meaning in children's skin cleansing. Rev Paul Pediatr, 2025. PMID 41417527.
- Mijaljica D et al. Skin Cleansing without or with Compromise: Soaps and Syndets. Molecules, 2022. PMID 35335373.
- Abdollahi H et al. Surfactant-containing detergents: Impacts on dermal health. Colloids Surf B Biointerfaces, 2025. PMID 40795538.
- Jabbar-Lopez ZK et al. The Effect of Water Hardness on Atopic Eczema, Skin Barrier Function: A Systematic Review, Meta-Analysis. Clin Exp Allergy, 2021. PMID 33259122.
- Danby SG et al. The Effect of Water Hardness on Surfactant Deposition after Washing and Subsequent Skin Irritation in Atopic Dermatitis Patients and Healthy Control Subjects. J Invest Dermatol, 2018. PMID 28927888.
- Thomas KS et al. A randomised controlled trial of ion-exchange water softeners for the treatment of eczema in children. PLoS Med, 2011. PMID 21358807.
- Choi JM, Lew VK, Kimball AB. A single-blinded, randomized, controlled clinical trial evaluating the effect of face washing on acne vulgaris. Pediatr Dermatol, 2006. PMID 17014635.
- Magin P et al. A systematic review of the evidence for 'myths and misconceptions' in acne management: diet, face-washing and sunlight. Fam Pract, 2005. PMID 15644386.